Laadun yksityiskohdat: Napin kiinnitys

Varmistan vielä, että pääkaupunkiseutulaiset lukijat ovat tietoisia Kierrätyskeskuksen juhlapäivästä 19.11., jolloin paitsi Tunnista Laatu -kaapit lanseerataan Itäkeskuksessa ja Nihtisillassa, on kaikenlaista muutakin tapahtumaa ja -25% alennus hinnoista.

No niin. Sitten nappeihin. Osana Vaatelaatukirjan kirjoittamista olen paneutunut kaikenlaisiin pikkujuttuihin, jotka vaatteen valmistuksessa vaikuttavat käyttökestoon ja -mukavuuteen. Tällä viikolla teemana ovat ollet napit. Olen lukenut erilaisista napinkiinnityskoneista – siinäpä muuten sähäkästi kehittyvä teknologian alue, jos koneiden suunnittelu kiinnostaa – ja tehnyt tutkimusta ketjuvaatekaupoissa. Käsin huolellisesti kiinnitetty nappi on tietenkin paras, mutta harvinainen vaihtoehto.

Täällä voi käydä vilkaisemassa napinompelukonetta.

saramaki-monki

Incognitona pikamuotikaupan sovituskopissa!

saramaki-napinkiinnitys

Tukipala napin alla – kiistämättä hyvä juttu, vaikka  muuten en ehkä tätä polyestermekkoa suosittelisi.

Ensimmäinen kenttähavainto on, että napit eivät ole tällä hetkellä kovin muodikkaita. Johtuuko tämä puhtaasti muodin oikuista vaiko siitä, että napin ompelu on hitaahkoa puuhaa, vaatii erikoiskoneita ja yhden lisätarvikkeen kanssa ähräämistä, jää mysteeriksi. Muuten kyllä napinkiinnitysmetodin tarkastelu avaa mielenkiintoisia näkymiä vaatefirmojen ja -tehtaiden toimintaan. Tulee ihan mieleen kakunpala, josta voi johtaa koko universumin…

saramaki-nappinurja

“Linnunpesä” – epäesteettinen mutta OK kestävä.

sarmaki-nappi2

Johonkin panostetaan, toisalla pihistetään: aitoa simpukakuorta olevat suhteellisen hinnakkaat napit, jotka kuitenkin kiinnitetty sillä vanhemmalla koneella, niin että jos tarpeeksi kuvassa näkyvästä langanpäästä kiskoo, nappi singahtaa irti.

Löysin vain yhden esimerkin herkästi purkautuvasta vanhanaikaisesta ketjutikki-napinompelukoneella kiinitetystä napista > halpoja vaatteita valmistavat tehtaat ovat investoineet hiljattain uusiin välineisiin. Vanhanaikaisen ketjutikkikoneen etu on se, että napin kiinnitys näyttää nurjalta puolelta siistiltä, kun taas kestävämpi lukkotikkikiinnitys tekee nurjalle puolelle ruman “linnunpesän”, josta törröttää sekava määrä langanpäitä. Uusin aluevaltaus ovat ketjutikkikoneet, jotka ompelevat tekokuitulangalla, joka sitten kuumalla puikolla tai vastaavalla lisävarusteella sulatetaan. Möykyksi sulanut lanka ei purkaudu ja nurja puoli on kohtuullisen siisti. Hyvä kompromissi siis.

saramaki-nappi1

Napinläpien välinen siirtymätikki tekee huolittelemattoman ja halvahkon vaikutuksen, mutta vika on puhtaasti esteettinen. Uudemmissa koneissa tätä tikkiä ei tarvita.

Opin senkin, että vastoin aiempaa luuloani kantanapit voi myös ommella koneella JA nyt on keksitty ompelukone, joka tekee jonkunlaisen solmun. Valitettavasti tästä solmusta ei ole netissä kunnon kuvia, enkä pääse vertaamaan niitä käsintehtyihin solmuihin.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s